keskiviikko 12. elokuuta 2015

muutoksia

joo elikkäs. Ensinnäkin blogi uudistuu sisällöltä ja ulkoasulta. Saa nähdä kauanko mulla menee koko juttuun, mutta! Juttu meni nyt niin, että perhedraaman takia Jätskin kanssa oli vaikeaa viime syksystä lähtien. Joten päätettiin antaa rakas Jippe Hartolaan vuokrattavaksi jo kesän alussa. Blogissa on täten ollut jo pitkään hiljaista, pahoitteluni. Olin sitten itse noin kuukauden täysin ratsastamatta kunnes eräänä kauniina päivänä kävelin kotikuntani maaseudulla ja tapasin unelmaponin. Kauniin tinker orin. Eipä mennyt kauaa kun selvitin kyseisen hevosen omistajan(onneksi oli tuttuja hevospiiristä) ja laitoin tälle viestiä.
      Tapahtumasta on jo noin kuukaus ja nykyään ratsastan kyseistä hevosta muutaman kerran viikossa. Kyseessä on siis nykyään ruunattu vaalea Tinker poju ''apassi''. Iältään poika on 4 -vuotias ja ihanan sympaattinen ja kiltti. Raaka ja hieman hulivili, mutta olen sitä mieltä, että siitä tulee vielä hyvä. Nyt sitten ajattelin pikkuhiljaa herätellä blogiakin. Tälläkertaa aiheena ei niinkään kisat vaan nelivuotiaan Apas -ponin eteenpäin vieminen.  Laitan kuvia ensi postaukseen enemmän ja yritän pitää tämän lyhyenä.
 
Apassia ei voi edes verrata Jätskiin, ainakaan ratsastaessa. Jätskin kanssa kaikki liikkeet ja muutokset ratsastuksessa olivat älyttömän pieniä, kun kyse oli ratsastajasta ja hevosesta. Apassin kanssa on toimittava täysin eritavalla! Kun kyseessä on nuori hevonen ei voi ajatella kokonaisuutta. On ajateltava sitä, että hevonen oppii liikkumaan oikeinpäin ja oikein, ettei mene rikki. Apas ja useimmat muut kylmäveriset (myös jätski) on enemmän tai vähemmän etupainoinen. Joten ei voi keskittyä ruttaamaan päätä ''peräänantoon'' vaan ponin pitää OIKEASTI liikkua takaa eteen ja laittaa jalkaa mahan alle. Tätä siis tiedossa. Lisäksi muutenkin nuoren hepan opetusta eli väistöt, kunnolliset nostot jne perus jumppaa kuntoon. Homma tulee viemään jonkin aikaa, mutta aloitan tekemällä parhaani :) Luonteeltaan poika on utelias ja suloinen seuraponi, muttei selvästikkään tiedä rajojaan. Näykkiminen on estettävä heti alkuunsa. Apassista näkee, että se yrittää kauheasti, mutta se ei vain ymmärrä! Yhteisymmärrystä on löydetty jo vähän, mutta pitkä matka on edessä.

Apassi on toistaiseks hieman köh pyöreähkö ja sitä liikutetaan vain vähän minun lisäkseni, joten saapa nähdä mitä tulevaisuus tuo. Lisäksi uudistuneessa blogissa saattaa pyöriä muitakin heppoja. Jätskiä olen menossa katsomaan lähi viikkoina ja ratsastamaan myös! Apassista lisää kuvia ensi postaukseen! Pahoittelen, tämä kuva on nopea puhelimella napattu, mutta antaa ensimakua tästä linssiludesta.
Palataan! -veera